Artikkeli | 04/14/2023 10:08:46 | 8 min Lukuaika

Oona Koski: "Isoissakin yrityksissä yhteiset ja yksilöiden arvot voivat olla tekemisen ytimessä"

Hanna Jensen

Teksti

Sanna Lehto

Kuvat

UPM:n biopolttoaine- ja biokemikaaliliiketoimintojen vastuullisuus- ja markkinakehityspäällikkö Oona Kosken tehtävä on katsoa kriittisin silmin yrityksen omia ratkaisuja. Hän muistuttaa, että maapalloa ei pelasteta yhdellä täsmäteolla.

Työskentelet yritysvastuun parissa, mutta sanot, että sinulla on insinöörin sydän. Mitä se tarkoittaa?

Lähestyn mieluiten asioita rationaalisesti ja faktojen kautta. Pelkkien teorioiden lisäksi minulle on tärkeää löytää ratkaisuja kokeilun ja erehdystenkin kautta. Tekemisessäni on kuitenkin mukana tunnetta. Onnistumiset ja epäonnistumiset näkyvät kyllä minusta.

Miksi työtehtäväsi on olemassa?

Jotta löydämme kestävän kehityksen mukaisia polttoaineita ja uusiutuvia materiaaleja, tarvitsemme uusia ratkaisuja. Minun tehtäväni on arvioida näiden ratkaisujen kestävyyttä, ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta myös sosiaalisesta näkökulmasta. Tavoite on, ettemme olisi riippuvaisia fossiilisista raaka-aineista emmekä myöskään kuluttaisi liikaa uusiutuvia luonnonvaroja.

Mitä positiivista muutosta olet työssäsi tekemässä?

Maailmassa on viimeisten vuosikymmenten ajan yritetty keksiä yksittäisiä ratkaisuja siihen, että olemme käyttäneet fossiilisia raaka-aineita liian kauan ja lisänneet hiilidioksidin määrää ilmakehässä. On tehty hätiköityjä poliittisia päätöksiä ja toivottu, että “tämä on se ratkaisu”. Yksittäistä ratkaisua ei kuitenkaan ole. Se rakentuu erilaisista puroista. Omassa tiimissäni katsomme laajasti erilaisia ratkaisuja ja mietimme, millaisista raaka-aineista voisimme tuottaa uusiutuvia biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja kestävästi.

Mitä vastuita kannat työssäsi? Mistä sinä huolehdit?

Minulla on herkät tuntosarvet sen suhteen, etenemmekö oikeaan suuntaan ja teemmekö sen vastuullisesti. Koska teemme töitä uusien asioiden parissa, on mietittävä, kuinka tekemisestä saadaan kannattavaa ja sopiiko se UPM:n strategiaan. Yksikään yritys ei voi toteuttaa kaikkia hyviä ratkaisuja. Huolehdin siitä, että työtä tehdään strategian mukaisesti, kestävyyden näkökulmasta.

 
 

Missä asiassa olet edelläkävijä?

Olen aina halunnut oppia uutta. Sillä hetkellä, kun jotakin opin, hamuan jo seuraavaa tiedonmurusta, johon uppoutua. Kehittämäni supervoima on yhdistellä tietoa ja nähdä ratkaisut, jotka ovat suurempia kuin osiensa summa.

Mikä on ollut aina sinulle myrkkyä?

Minua kiinnostavat kehittäminen ja asioiden vieminen käytäntöön, mutta rutiinit ovat punainen vaate: rutiinejakin pitäisi pystyä kehittämään paremmiksi.

Onko sinulla jostakin asiasta huono omatunto?

Minulla on vieläkin aika paljon työmatkoja ja koen ristiriitaa työtehtäväni ja lentämisen välillä. Joskus on kuitenkin olennaista tavata kasvokkain. Kävin viimeksi ennen joulua Saksassa. Moni muu pääsi paikalle junalla tai autolla, mutta Suomesta on etäisyyden ja aikapulan takia lennettävä.

Maailmassa on tehty hätiköityjä poliittisia päätöksiä ja toivottu, että “tämä on se ratkaisu”. Yksittäistä ratkaisua ei kuitenkaan ole.

Millä vauhdilla maailmalla mielestäsi siirrytään fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin?

Vauhti on ollut viimeiset kymmenen vuotta tempoilevaa. Välillä yritetään edetä valon nopeudella, kunnes isot pyörät jäävät jumiin ja pitää käydä vääntämässä niitä käsin. Tahto edetä nykyistä nopeammin on kova varsinkin Euroopassa. Meidän pitäisi löytää lääke siihen, että kykenisimme nopeuttamaan siirtymää tasaisemmin.

Mitä toivot, etten kysyisi sinulta?

Toivon, ettet kysy, mikä yksittäinen ratkaisu pelastaa maapallon. Sellaista ei ole.

Tämä taitaa olla sinulle mieleinen aihe.

Kyllä. Kuten sanoin, edelleen uskotaan liikaa, että jokin yksittäin ratkaisu – kuten fuusio- tai aurinkoenergia – voisi ratkaista kaikki ilmastoon ja maapallon hyvinvointiin liittyvät ongelmat. Kun kaikki säntäävät samaan suuntaan, kehitys alkaa nykiä, vaikka pitäisi rakentaa kokonaisuutta.

Tästä ovat hyvänä esimerkkinä biohajoavat ja kompostoituvat muovit, joiden uskottiin aluksi ratkaisevan muoviongelman. Nyt on kuitenkin huomattu, etteivät biohajoavat pakkaukset toimi, jos niitä käytetään väärissä kohteissa. Suhtautuminen on muuttunut negatiivisemmaksi, vaikka biohajoavat materiaalit ovat oikeasti hyvä ratkaisu oikeissa kohteissa. Tarvitaan siis kultainen keskitie.

Millainen luontosuhteesi on?

Nykyisiin työtehtäviini sisältyy hiiliviljelyprojektien kehittäminen, jossa tavoitteena on sitoa maaperään aikaisempaa enemmän hiiltä. Olen huomannut, että itselleni täysin uudellakin sektorilla suhtaudun asioihin hands on. Kestävän maanviljelyn lainalaisuudet tuntuvat tutuilta, vaikka en olekaan kotoisin maalta. Minulla on läheinen suhde metsään ja rakastan merta ja järviä. Ehkä meillä suomalaisilla luontosuhde rakentuu jo lapsuudessa, koska luonto on aina lähellä.

Lähetä terveiset tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Millaista siellä on?

Toiveitteni tulevaisuudessa puhutaan yksityiskohtien sijasta maapallon ja ilmastonmuutoksen kokonaisuudesta. Paikallisesti puhutaan myös luonnon monimuotoisuudesta ja vesivarannoista. Tulevaisuudessa ei yritetä tehdä kaikkea kaikkialla, vaan on löydetty ne toimenpiteet, jotka sopivat kullekin alueelle parhaiten. Ymmärrämme eri tekemisen tasot, eli globaalin ja paikallisen ja sen, miten ne kohtaavat. Ihmiset osaavat jälleen elää paremmassa symbioosissa ympäristönsä kanssa.

Mikä hidastaa meitä pääsemästä tähän tulevaisuuteen?

Tällä hetkellä yritetään ennakoiden sulkea virheet pois lainsäädännön keinoin. Yksityiskohtiin jumitutaan usein pitkiksi ajoiksi, kun pelätään, että joku huijaa tai käyttää asemaansa väärin. Varovaisuus on toki tarpeen, mutta epävarmuuden hetkellä pitää uskaltaa toimia. Muuten hukkaamme alkuperäisen, hyvän idean. On uskallettava luottaa siihen, että jos jokin on mennyt pieleen, ongelmatilanne voidaan korjata, koska siihen on osattu varautua. Tämä on sitä kuuluisaa läpinäkyvyyttä.

Pidän yleisenä harhana sitä, että isot yritykset olisivat automaattisesti “pahiksia”, jotka riistävät ihmisiä ja ympäristöä.

Aina kun johonkin asiaan tarvitaan lakimuutos, ollaan jonkin uuden ytimessä. Mikä sinun työssäsi on sellainen asia?

Työssäni kaikki pyörii erilaisten lakimuutosten keskellä… Varsinkin polttoaineliiketoiminta ja kaikki materiaaleihin liittyvä on muutoksessa, etenkin EU-tasolla. Uskon, että monimutkaisuudessaankin lainsäädäntö edistää kestävää kehitystä. Lainsäädäntö asettaa toiminnalle minimivaatimukset, mikä ehkäisee vapaamatkustajia: kun lainsäädännössä asetetaan yrityksille esimerkiksi päästörajoja, kaikkien on noudatettava niitä. Silloin kaikki pakotetaan pysymään perässä. Menestyneimmät yritykset taas ovat yleensä lainsäädäntöä edellä ja luovat siitä itselleen kilpailuetua.

Mihin suuntaan toivot, että UPM on muuttumassa?

Toivon, että UPM muuttuu vieläkin rohkeammaksi. Että uskallamme edetä muutoksessa kuitenkaan hukkaamatta omaa punaista lankaa. 

On tärkeää, että mahdollisimman moni yritys ja yksilö toimii vastuullisten ja kestävien ratkaisujen mukaisesti. Siihen päästään huomattavasti nopeammin erilaisten arvoketjun läpäisevien yhteistyöprojektien avulla, joita UPM:llä jo tehdään – ja toivottavasti tulevaisuudessa vielä enemmän.

 
 

Kumoa jokin yleinen työhösi liittyvä harha.

Olen työskennellyt isoissa yrityksissä yli kymmenen vuotta. Pidän yleisenä harhana sitä, että isot yritykset olisivat automaattisesti “pahiksia”, jotka riistävät ihmisiä ja ympäristöä. Isoissakin yrityksissä yhteiset ja yksilöiden arvot voivat olla tekemisen ytimessä.

Isoissa yrityksissä saatetaan varmentaa sanomisia ja tekemisiä enemmän kuin pienemmissä, koska isoja yrityksiä haastetaan voimakkaasti ja niiden toiminnasta pyritään etsimään virheitä. Isot yritykset voivat tehdä virheitä samalla tavalla kuin yksilöt. On kuitenkin väärin olettaa, että suuret yritykset toimisivat automaattisesti yksilön tai ympäristön kustannuksella.

Kerro lopuksi, missä mielesi lepää?

Minulla on eteenpäin suuntaava mieli, joka lepää liikkeessä ja tekemisessä. Eli silloin, kun minä itse ja ympärillä olevat asiat soljuvat harmonisesti eteenpäin.

 

UPM julkaisee tällä sivustolla juttuja, joissa mietitään, millaisen huomisen haluamme. Haemme vastauksia tulevaisuutta muovaaviin kysymyksiin ja esittelemme ihmisiä, jotka teoillaan muuttavat maailmaa. Juuri lukemassasi jutussa tutustuit yhteen heistä.

 

Kirjoittaja

Hanna Jensen

Hanna Jensen

Teksti | Kirjoittaja Hanna Jensen on toimittaja ja tietokirjailija. Hänen tekstejään on julkaistu muun muassa Imagessa, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä.
 
Haavasidos, jota ei tarvitse vaihtaa – puusta valmistettu geeli mullistaa haavojen hoidon
Artikkeli | 6 min

Haavasidos, jota ei tarvitse vaihtaa – puusta valmistettu geeli mullistaa haavojen hoidon

Lue lisää
Ihmisen soluja kasvatetaan nyt puussa – ja tulevaisuudessa se voi pelastaa henkesi
Artikkeli | 9 min

Ihmisen soluja kasvatetaan nyt puussa – ja tulevaisuudessa se voi pelastaa henkesi

Lue lisää
"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin
Artikkeli | 6 min

"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin

Lue lisää